”Lampisen, Pelkosen ja Emma Ahosen kanssa pelaamme tuostakin vistiä ja sillä välin keskustelemme edellisten kanssa ”kysymyksistä” ja taivaan korkuisista asioista.” (Minna Canth Kauppis-Heikille 1887)
Visiitit*, arpajaiset, iltahuvit ja seurat olivat säätyläisten seurustelumuotoja. Myös kirjallis-taiteelliset ylioppilassalongit kuuluivat Kuopiossa seuraelämään. Erilaisten seurojen perustaminen oli vilkasta vuosisadan vaihteeseen asti, kunnes sitä rajoitettiin yleisvaltakunnallisista syistä. Yläluokkaisten kaupunkilaisten seuraelämän keskus oli Suomalainen seura, johon osallistuivat niin suomen- kuin ruotsinkieliset seuranalkuperäisistä kielipoliittisista tarkoituksista huolimatta. Juhlinta kytkeytyi yleensä johonkin merkkipäivään, kuten esimerkiksi keisarillisen hovin juhlapäiviin. Seurojen ohjelman järjestäminen ja säätyläispiireissä vieraiden viihdyttäminen oli ensisijaisesti naisten vastuulla. Seurojen illanviettojen ohjelmaan saattoi kuulua esimerkiksi musiikkia, seuranäytelmiä, esitelmiä tai tanssia. Yksityiskodeissa taas luettiin ääneen, keskusteltiin tai pelattiin vistiä.
Kansanhuvit taas kytkeytyivät vahvasti markkinoihin tammi-, maalis- ja syyskuussa. Markkinoilla esitettiin esimerkiksi panoraamoja, joissa katseltiin laaja-alaisia kuvia valaistuna tai linssien läpi. Sirkus vieraili myös Kuopiossa 1882 ja 1883. Sirkuksessa näytettiin taitotemppujen ohella yleisölle vieraita eläimiä ja ihmisiä. Elokuvateatteriesitykset saapuivat myös Kuopioon vuonna 1897. Yksi 1800-luvun lopun merkittävimpiä kulttuuritapahtumia oli vuonna 1891 järjestetyt laulujuhlat, johon saapui yhteensä 29 kuoroa sekä 13 soittokuntaa kaupungeista ja maaseudulta.
*Visiitit eli vierailut olivat jo itsessään merkittävä tapahtuma. Yläluokan naiset olivat tavattavissa kerran tai kaksi kuukaudessa kotonaan vastaanottamassa vierailuja. Visiitti kesti noin 15–20 minuuttia.
LÄHTEET
Ilkka Nummela: Kuopion historia III. Kuopio 1989.
Jutta Julkunen: Pikkukaupungin parempi väki. Pro gradu 2000.
Täältä vistin ja skruuvin peliohjeet ja pelien historiaa.
Lisätietoja kuvista:
Korttipeli Kanttilassa 1890-luvun alussa.
Vasemmalta: Hanna Guseff, Alma Tervo, Maiju Canth ja Minna Canth.
Kahvinjuontia Killisen verannalla Sorsasalossa 1898.
Vasemmalta: Tellervo, Väinämö, Tilta, Kustaa, Ilmari ja Antero Killinen.
Kaikki kuvat Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmasta ellei toisin ole mainittu.
IN ENGLISH
VIVACIOUS SOCIAL LIFE
“With Lampinen, Pelkonen and Emma Ahonen, we are playing whist and every now and then discussing “the issues” and anything between heaven and earth with them.“ (Minna Canth to Kauppis-Heikki in 1887)
Visits, lotteries, nightlife and clubs were forms of socialisation among the upper class. The literary-artistic matriculation students’ salons were also a part of the social life of Kuopio. The establishment of different clubs was buoyant until the turn of the century, until it was restricted for nation-wide reasons. The centre of the upper-class citizens’ social life was the Finnish Association, where both the Finnish and the Swedish speaking citizens were members, despite the original language-policy goals. The celebrations were usually associated with one of the red-letter days, such as the feast days of the Imperial court. The organisation of the clubs’ programmes and the entertainment of the upper-class circles were primarily women’s responsibility. For instance, music, plays, presentations or dancing might have been part of the nightlife programme. In the individual homes, they read aloud, discussed or played whist.
Again, the commoners’ idea of fun, however, was strongly linked to the fairs in January, March and September. In the fairs, for example, panoramas were displayed, where wide-ranging images were illuminated on the screen or through the lenses. The circus also visited Kuopio in 1882 and 1883. In the circus, besides the skilled tricks, exotic animals and people were shown to the public. Cinema shows came to Kuopio in 1897. One of the most significant cultural events at the end of the 19th century was the 1891 Song Festival, which included a total of 29 choirs and 13 bands of the towns and countryside.
From here you can see the game instructions and game history of whist and screw. Visits were significant events in themselves. Upper-class women were available to receive guests once or twice a month in their own homes. The visits lasted about 15-20 minutes.
SOURCES
Ilkka Nummela: History of Kuopio III. Kuopio 1989.
Jutta Julkunen: The Better Folk in a Small Town (Pikku kaupungin parempi väki). Master’s thesis 2000.
Additional information about the photos:
Card game in Kanttila at the beginning of the 1890’s.
From the left: Hanna Guseff, Alma Tervo, Maiju Canth and Minna Canth.
Drinking coffee on Killinen’s veranda in Sorsasalo 1898.
From the left: Tellervo, Väinämö, Tilta, Kustaa, Ilmari and Antero Killinen
All photos from the collection of Kuopio Cultural History Museum, unless otherwise mentioned
Elämää ja ihmisiä 