Kaupunkiin muuttaneiden kirjailijoiden johdosta Kuopio oli kirjallisen elämän keskus 1880-luvun Suomessa. Kuopiossa asuivat tai vierailivat kirjailijat Kustaa Killinen, J. W. Calamnius, Minna Canth, K.A. Tavastjerna, sekä Brofeldtien veljekset Juhani, Pekka ja Kaarlo. Elisabeth Stenius järjesti kodissaan lyseolaisille illanviettoja, jotka olivat merkittäviä kirjallisen kulttuurin virtausten välittymisessä. Suomen kirjallisuuden edustajat kohtasivat usein myös Minna Canthin tai Elisabeth Järnefeltin kirjallisissa salongeissa. Salongeissa vaihdettiin ajatuksia ja toisaalta kritisoitiin, esitettiin parannusehdotuksia tai tuettiin toisia kirjailijoita, kuten esimerkiksi Minna Canth pyrki auttamaan Kauppis-Heikkiä kansankirjailijan uralla. Minna Canth ja Juhani Aho omaksuivat ensimmäisinä realismin uudet tuulet ja julkaisivat realistisen kirjallisuutemme ensimmäisinä teoksina pidetyt Työmiehen vaimo ja Papin tytär vuonna 1885.
Henkinen kukoistuskausi Kuopiossa näkyi myös kuvataiteissa, koska monet valtakunnallisesti merkittävät taiteilijat oleskelivat jossain vaiheessa Kuopiossa. Täällä vierailivat ja työskentelivät esimerkiksi Juho Rissanen, Eero Järnefelt ja Pekka Halonen. Kuopiolaisia merkittäviä taiteilijoita olivat v. Wrightit, J. Fr. Tuhkanen ja Johan Fridolf Weurlander.
Suomalainen teatteri kävi Helsingistä pitämässä teatteriesityksiä myös Kuopiossa. Teatteri esiintyi Hatsalan malmilla sijainneessa maneesisssa. Kun asevelvollisen sotaväen pataljoona saapui Hatsalan malmille, jouduttiin maneesi purkamaan. Teatterin tilaongelma ratkaistiin 1882 rakentamalla Väinölänniemelle näytelmähuone asiasta kiinnostuneiden perustaman Väinölänniemen huvilaosakeyhtiön toimesta. Suomalaisen teatterin suosio oli suurempaa Helsingissä, joten se vieraili Kuopiossa lähinnä parin kolmen vuoden välein, jolloin he esittivät myös Minna Canthin näytelmiä.
Musiikinharrastaminen lisääntyi 1800-luvun lopussa, vaikka konsertteja pidettiin jopa vähemmän kuin 1800-luvun puolivälissä. Seuratoiminnan vilkastuminen näkyi myös musiikkielämässä, esimerkiksi Suomalaisen seuran yhteyteen perustettiin laulukunta. Säätyläiset olivat musisoineet salongeissaan, mutta nyt alettiin pitää julkisia konsertteja ja perustettiin orkestereita. Muun muassa VPK:n yhteyteen perustettiin kuoro ja soittokunta 1877. Isompi soittokunta Kuopioon saatiin, kun tarkk’ampujapataljoonaan muodostettiin 21 soittajan soittokunta. Kuopion omille laulujuhlille osallistui vuonna 1883 jopa viisi kuoroa, joista yksi oli Elisabeth Steniuksen johtamana Kansallislauluseura. Anniskeluvoittovaroja alettiin jakaa kaupunginvaltuutettujen toimesta vuodesta 1894 ja niitä myös kohdistettiin musiikinharrastamiseen. Paikallisten musiikin harrastajien lisäksi Kuopiossa vieraili Suomalainen ooppera sekä muita yleensä ulkomaalaisia vierailevia taiteilijoita. Suomalaisista merkittäviä vierailijoita olivat Abraham Ojanperä, Maikki Pakarinen, Oskar Merikanto, Aino Ackté ja Armas Järnefelt.
LÄHTEET
Nummela, Ilkka: Kuopion historia III. Kuopio 1989.
Tarja Lappalainen
Lisätietoja kuvista:
Valtakunnallisen palokuntalaiskokouksen ryhmäkuvat:
Strunck (D) J eturivissä istujista toinen vasemmalla, Lindh G. A. eturivissä istujista kolmas vasemmalla.
Turunen Pekka toisessa rivissä kolmas vasemmalla.
Kaikki kuvat Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmasta ellei toisin ole mainittu.
IN ENGLISH
CULTURES IN KUOPIO
As a result of the migrant writers, Kuopio was the center of literary life in the 1880s in Finland. Writers who lived in or visited Kuopio were Kustaa Killi, J. W. Calamnius, Minna Canth, K.A. Tavastjerna and the Brofeldt brothers Juhani, Pekka and Kaarlo. Elisabeth Stenius organised social evenings in her home for the students of the lyceum, which was significant in transmitting literary culture flows. Representatives of Finnish literature often also met in Minna Canth’s or Elisabet Järnefelt’s writing salons. In the salons, ideas were exchanged and, on the other hand, criticized, suggestions for improvement were made or other writers were supported, such as Minna Canth sought to help Kauppis-Heikki in the career of a folktales writer. Minna Canth and Juhani Aho first adopted the new winds of realism and published The Worker’s Wife and The Parson’s Daughter in 1885 as the first works of our realistic literature.
The flourishing spiritual period in Kuopio was also seen in visual arts, as many nationally significant artists stayed at some point in Kuopio. Juho Rissanen, Eero Järnefelt and Pekka Halonen visited and worked here. The famous Kuopio artists were the v. Wrights, J. Fr. Tuhkanen and Johan Fridolf Weurlander.
The Finnish theater came from Helsinki to host theatre performances in Kuopio. The theater performed in the manège on the Hatsala sand plains. When the battalion of the conscript warrior arrived at the Hatsala sand plains, the manège had to be dismantled. The space problem of the theater was solved in 1882 by building a playhouse in Väinölänniemi via the Väinölänniemi Villa Corporation for all those interested. The popularity of the Finnish theater was greater in Helsinki, so it visited Kuopio mainly around every three years, when they also performed the plays of Minna Canth.
The pursuit of music increased in the late 19th century, even though the concerts were held even less than in the mid-1800s. The flourishing of social activities was also reflected in the music scene, for example a choir was established in connection with The Finnish Association. The gentry had played music in their salons, but public concerts began now and orchestras were set up. Among other things, a choir and a band were established in 1877 in connection with the Voluntary Fire Department (VPK). A bigger band was formed in Kuopio when 21 musicians from the The Finnish Guards’ Rifle Battalion joined the band. In 1883, Kuopio’s own song festivals were attended by up to five choirs, one of which was Elisabeth Stenius’ National Choir. The licensed funds were distributed by city councilors since 1894 and they were also targeted for pursuit of music. In addition to local music enthusiasts, the Finnish opera also visited Kuopio as well as other generally foreign visiting artists. Important Finnish visitors were Abraham Ojanperä, Maikki Pakarinen, Oskar Merikanto, Aino Ackté and Armas Järnefelt.
SOURCES
Nummela, Ilkka: History of Kuopio III. Kuopio 1989.
Tarja Lappalainen
Additional information about the photos:
Group photos of the National Fire Department Meeting.
Sitting in the front row: Strunck (D) J second from the left, Lindh G. A third from the left. In the second row: Turunen Pekka third from the left.
All photos from the collection of Kuopio Cultural History Museum, unless otherwise mentioned.
Elämää ja ihmisiä 